Yrittäjä Joel Rosenbergillä on pitkä kokemus erilaisten hyötykasvien kasvattamisesta. Nyt hän aikoo testata, miten biohiili vaikuttaa uusien pähkinälajikkeiden kasvuun. Kokeiluun innosti upouusi tukimuoto, maatalouden kokeilutuki.
Laitilalaisen mökin mailla riittää ihmeteltävää: usean hehtaarin kokoiselta alueelta löytyy lukuisia hedelmäpuita, marjapensaita, yrttejä ja pähkinäpensaita. Lisäksi itse mökin vieressä nököttää kaksi valtavaa biohiilisäkkiä. Juuri pähkinöiden kasvatus ja biohiili ovat olennainen osa Joel Rosenbergin kokeiluhanketta, jonka hän aloitti viime vuonna.
Hankkeen ideana on istuttaa kuusi eri hasselpähkinälajiketta, joista 12 pensasta istutetaan ilman biohiiltä ja 12 biohiilen kanssa. Biohiili lisää kasvien vedenpidätys- ja ravinteidenpidätyskykyä.
– Hypoteesini on, että pensaat, jotka ovat saaneet biohiiltä, kasvavat paremmin. Sen näkee hyvin, kun samat lajikkeet ovat vierekkäin.
Uudet lajikkeet Latviasta
Pähkinäkokeilun ensimmäisen vaiheen Rosenberg on jo toteuttanut: hän matkusti viime maaliskuussa Tanskan suurimmalle hasselpähkinätilalle, jossa hän keräsi tietoa pähkinöiden kasvattamisesta.
Hankkeen seuraava osuus on uusien lajikkeiden viljely Laitilassa ensi vuonna.
– Biohiilen olen jo hankkinut, mutta pähkinätaimet saan ensi vuonna Latviasta. Ne ovat latvialaisia ja venäläisiä lajikkeita, joita ei ole aiemmin kokeiltu Suomessa, hän sanoo.
Rosenberg uskoo, että kyseiset pähkinälajikkeet menestyvät Laitilassa hyvin.
– Olen kasvattanut hasselpähkinää täällä 17 vuotta, joten minulla on jo tietoa siitä, miten pähkinä kasvaa täällä ja miten se käyttäytyy.
Kohti kestävämpää ruuan tuotantoa
Pähkinäkokeilun toteuttamisen mahdollistaa Leader Ravakan myöntämä maatalouden kokeilutuki, joka on aivan uusi tukimuoto. Vaikka tukipäätöstä pitikin odottaa arvioitua kauemmin, on kaikki muuten sujunut jouhevasti.
– Tässä pitää toki olla alussa omaa pääomaa ja luottaa siihen, että sen saa myöhemmin takaisin.
Rosenberg katsoo kokeilunsa vaikutuksia isommassa mittakaavassa ja pidemmällä aikavälillä. Hän esimerkiksi toivoo, että hänen kokemuksensa hyödyttäisi jatkossa myös muita hyötykasvien viljelystä kiinnostuneita.
– Ruuantuotantoa kannattaisi viedä sekaviljelyn suuntaan, jolloin puut olisivat osa sitä viljelyä. Ideaalitilanteessa Suomessa myös jalostettaisiin enemmän kasveja ja saataisiin niistä meidän olosuhteisiin sopivia. Peltoviljely kuluttaa ruokamultaa, ja pitkällä tähtäimellä se vähenee. Meidän pitää siirtyä kohti kestävämpää maataloutta, jossa ruokaa tuottavat puut olisivat isommassa osassa.
Maatalouden kokeilutuki
Tukea haetaan Leader-ryhmästä.
Tukea voidaan myöntää 2 500, 5 000 tai 7 500 euroa.
Hankkeen toteutusaika voi olla enintään kolme vuotta.
Tuki sopii hyvin esim. suoramyynnin käynnistämiseen ja uusien viljelytekniikoiden testaamiseen.
Tukea voi saada jopa 100 prosenttia.
Tuki maksetaan kertakorvauksena kokeilun suorittamisen jälkeen.
Tukea voi hakea y-tunnuksella tai henkilötunnuksella.
Haku on jatkuvasti käynnissä.
Alkuperäinen teksti: Liisa Kallio, maaseutu.fi
