Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen aktiivit korostavat, että olennaista on ideoida, mutta myös kohdistaa resursseja. Älykäs ja kestävä toiminta näkyy monin tavoin: sääntöjen tasa-arvopykälä huolehtii siitä, että sukupuolet ovat tasaisesti edustettuina hallituksessa, ja yhteisen klapikoneen käyttökoulutuksetkin voi katsoa YouTubesta.
Eurajoen Sydänmaa asukkaineen huokuu intoa ja yhteisöllisyyttä. Vaikka korona on jyllännyt ja haastanut tekemistä, on toimintaa pyritty jatkamaan.
– Pyrimme luomaan kyläläisille tekemistä ja tapahtumia, joista voi nauttia oman aikataulun mukaan. Ollaan muun muassa järjestetty aktiivisten kyläläisten toimesta luontopolku ja kannustettu osallistumaan roskien keräystalkoisiin. Hallituksessa ollaan pidetty hoksottimia auki, että mitä seuraavaksi tilanteen rauhoituttua tulisi tehdä kylän hyväksi, kertoo Anu Jokinen.
– Kyllä ihmisillä on herännyt sellainen avunjakamisen tarve. Kylän sisällä on erilaista vastuujakoa tehty ja naapuriapua annettu, Heimo Nikula jatkaa.
Yhteydenpito on ollut tärkeää.
– Teamsin välityksellä hallituskin on kokoustanut. Kun henki on hyvä, se antaa voimaa, Nikula korostaa.
Yhteiskäyttökoneet eivät ole uusi keksintö
Sydänmaan pienviljelijäyhdistys ja kyläyhdistys sulautuivat muutamia vuosia sitten. Nyt kylän asioita edistetään yhden yhdistyksen taktiikalla, mikä on tuonut erilaisia ihmisiä yhteen.
Apuna toiminnan suunnittelussa on vuosikello. Nikula ja Jokinen korostavat, että olennaista on ideoida uutta, mutta myös kohdistaa resursseja.
– Hallituksen kokoukset ovat välillä riehakkaita, ideoita tulee runsaasti, suorastaan pulputen. Pitää varoa, ettei ihan lentoon lähdetä, vaan ihmetellään ja pohdiskellaan ensin. Meillä on hallituksessa ollut hyvin innostava ilmapiiri, Jokinen sanoo.
– Vuoden kylä -kisaan osallistuminenkin lähti alkuun visioinnista. Kaikilla on omat vahvuudet ja meillä on myös hauskaa. Positiivisuuden kautta mennään, sellaisella mielellä, että siihen lähtee mielellään mukaan, Heimo Nikula sanoo.
Hallituksessa jokaisella on oma vastuutehtävä. Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen säännöissä on myös tasa-arvopykälä: kummankin sukupuolen on oltavaa edustettuina vähintään 60/40 suhteessa.
– Etätyön onnistumisen edellytys, hyvät nettiyhteydet, toimivat myös valokuidun osalta kylässä, mutta kuituverkon kattavuuden laajentuminen on asia, johon pyrimme vaikuttamaan. Sydänmaissa on ollut jo jonkin aikaa vireillä tyhjien tonttien ja asumattomien talojen kartoitus ja sen valmistumisen myötä uskomme mielenkiinnon kyläämme kohtaan yhä lisääntyvän, Heimo Nikula (3. vasemmalta) kertoo. Kuva maakunnallisesta kyläjuhlasta Kodiksamissa vuonna 2019, jolloin sydänmaalaiset vastaanottivat Vuoden kylä -palkinnon.
Kynnystä osallistua kyläyhteisön toimintaan on madallettu muun muassa yhteiskäyttökoneilla ja -tavaroilla. Tämä on pienviljelijäyhdistyksen perintöä.
– Tilojen ja talojen välillä on aina pidetty ja hankittu yhteisiä koneita. Lähdetään siitä, ettei jokaisen tarvitse investoida sellaiseen, mitä harvemmin käyttää, Heimo Nikula sanoo.
Yhdistys hankki reilu vuosi sitten kyläläisten käyttöön Leader-rahoituksen avulla klapikoneenkoneen.
– Olemme kasvaneet sellaisessa yhteisössä, että yhdessä tehdään ja apua annetaan. Yhdessä hankitaan ja yhdessä käytetään. Matalalla kynnyksellä voi klapikonetta käyttää. Se on sähkökäyttöinen, mutta liikutteluun tarvitsee traktorin. Kyllä sellaistakin sitten aina lainataan, Nikula sanoo.
Monenlaiselle osaamiselle on ollut käyttöä myös klapikoneprojektissa – esimerkiksi video-osaamiselle.
– Leader-hankkeen ehtonakin oli käyttökoulutus. Korona tuli eikä sitä ehditty pitää, joten teimme sitten perehdytyksen koneen käyttöön kolmen videon muodossa. Nämä voi katsoa kylän YouTube-kanavalta, Jokinen opastaa.
– Se oli hausta projekti. Saatiin eri-ikäisiä mukaan. Samalla todistettiin, että osaamista on niin erilaista. Joku on mestari nimenomaan klapikoneen käytössä, toiselle se voi olla viestintä.
Ilmoitustaulut ja some tärkeitä avoimen ilmapiirin luomisessa
Yhdistys on pyrkinyt vahvistamaan yhteisöllisyyttä etenkin viestinnällä. Olennaista on pitää kaikki halukkaat tietoisina siitä, mitä kylällä tapahtuu ja miten toimintaan pääsee mukaan: luoda avoin ilmapiiri.
– Ilmoitustaulut ovat tärkeitä, niitä on ympäri kylää. Osa on A4-kokoisia, osa suurempia. Pääilmoitustaulu kun on saatu kuntoon, seuraavaksi olisi ajatus kunnostella muita. Sähköpostilista on myös käytössä ja nettisivut. Lisäksi meillä on Facebook ja Instagram sekä YouTube, joiden kautta menoa voi seurata ja yhteyttä ottaa, Anu Jokinen kertoo.
Parin viime vuoden aikana on elvytetty myös historiallinen Tähkä-lehti, jonka avulla kylän tärkeimmät kuulumiset saadaan yhdistyksen jäsenten tietoon.
Jokinen ja Nikula mainitsevat koulun tärkeänä yhdistävänä tekijänä, ja kyläyhdistyksen alla toimiikin vanhempaintoimikunta. He eivät harmittele ajoittaista yhdistysaktiivien puutetta.
– Se on ajan henki. Jos joku muuttaa alueelle eikä ole kasvanut kylässä, ei osaa edes kaivata yhdistystoimintaa. Aina joku silloin tällöin innostuu mukaan. Nuoria perheitä on saatu mukaan etenkin koulun kautta, Heimo Nikula sanoo.
Heikki Nikula ja Sini Sundholm esittelevät sydänmaalaisten yhteistä klapikonetta. Viime aikoina Eurajoen Sydänmaissa on puhuttanut turvallisuus. Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistys on suunnitellut siirrettävän nopeusnäyttötaulun hankkimista.
