Ympäristöneuvontahankkeen  tarkoituksena on auttaa paikallisia yhdistyksiä ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ja ympäristötoimenpiteiden suunnittelussa. Hanke tarjoaa neuvontaa ja tukea alueen toimijoille vesistöjen ja ranta-alueiden kunnostukseen liittyen. Neuvonta on suunnattu yhdistyksille, kunnille ja muille yhteisöille, mutta apua voi kysyä kuka tahansa. Valuma-aluelähtöinen vesiensuojelu on tehokas tapa parantaa vesistöjen tilaa pitkällä aikavälillä. Se vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kokonaisvaltaista suunnittelua, mutta tarjoaa kestäviä ratkaisuja vesiensuojeluun.

Valuma-alueen ja vesistön kunnon välillä on kiinteä ja monitahoinen yhteys. Tämä suhde on keskeinen tekijä vesistöjen ekologisessa tilassa ja sen ymmärtäminen on olennaista tehokkaassa vesiensuojelussa.

Valuma-alue on maantieteellinen alue, jolta kaikki pintavedet virtaavat samaan vesistöön, kuten järveen tai jokeen. Se käsittää kaiken maa-alueen, jolta sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat kyseiseen vesistöön. Valuma-alueen kunto ja siellä tapahtuvat toiminnot vaikuttavat suoraan vesistön tilaan.

Keskeisiä yhteyksiä valuma-alueen ja vesistön kunnon välillä:

1. Ravinnekuormitus: Valuma-alueelta huuhtoutuvat ravinteet, erityisesti fosfori ja typpi, ovat pääasiallisia syitä vesistöjen rehevöitymiseen. Maatalous, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet ovat merkittäviä ravinnekuormituksen lähteitä.

2. Kiintoainekuormitus: Eroosio valuma-alueella lisää vesistöön päätyvän kiintoaineen määrää. Tämä samentaa vettä, liettää pohjia ja voi tukkia kalojen kutualueita.

3. Hydrologiset muutokset: Valuma-alueen maankäyttö, kuten metsien hakkuut, ojitukset ja rakentaminen, vaikuttavat veden virtaamiin ja sitä kautta vesistön hydrologiaan. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi tulvia tai kuivuutta.

4. Haitta-ainekuormitus: Valuma-alueelta voi huuhtoutua vesistöön haitallisia aineita, kuten torjunta-aineita maataloudesta tai raskasmetalleja teollisuusalueilta.

5. Pohjavesivaikutukset: Valuma-alueen toiminnot voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään, mikä puolestaan heijastuu vesistöihin pohjavesipurkaumien kautta.

6. Monimuotoisuus: Valuma-alueen luonnontilaisuus ja monimuotoisuus tukevat vesistön ekologista tilaa tarjoamalla elinympäristöjä eri lajeille ja ylläpitämällä luonnollisia prosesseja.

Valuma-alueen kunnon parantaminen heijastuu positiivisesti vesistön tilaan, mutta muutokset tapahtuvat usein hitaasti:

• Ravinnekuormituksen vähentäminen valuma-alueella johtaa ajan myötä vesistön rehevöitymiskehityksen hidastumiseen tai pysähtymiseen.
• Eroosion torjunta valuma-alueella vähentää vesistöön päätyvän kiintoaineen määrää, mikä parantaa veden kirkkautta ja pohjien tilaa.
• Luonnonmukaisten menetelmien käyttö valuma-alueen vesien hallinnassa tasaa virtaamia ja vähentää tulvariskiä.

On tärkeää huomata, että vesistön tilan parantaminen vaatii usein toimenpiteitä sekä itse vesistössä että valuma-alueella. Esimerkiksi järven kunnostuksessa pelkkä järvessä tehtävä hoitokalastus ei riitä, jos valuma-alueelta tulee jatkuvasti liiallista ravinnekuormitusta.