Paikallisilla yhdistyksillä on mer­kittävä rooli ympäristön tilan parantamisessa. Pienetkin teot vaikuttavat, kun ne tehdään yhteisvoimin ja suunnitelmalli­sesti. Ympäristöhankkeet tuo­vat yhteisöjä yhteen, lisäävät tietoisuutta ympäristöstä ja pa­rantavat alueiden viihtyvyyttä.

Leader-ryhmät ja ELY-keskus myöntävät EU:n maaseuturahoitusta eri kokoisiin ympä­ristön ja ilmaston tilaa parantaviin hankkeisiin. Kannattaa muistaa myös ympäristöministe­riön avustukset, eri säätiöt, yritysyhteistyö sekä kuntien omat avustukset: jos hanke on kunnianhimoinen ja yhteisöllinen, todennä­köisesti kumppaneitakin löytyy.

Kokosimme kuusi erilaista hankeideaa, joihin yhdistykset voivat tarttua joko sellaise­naan tai sovittaa ne omaan toimintaympäris­töönsä. Lähtekää rohkeasti liikkeelle, vaikka vain pienillä teoilla. Usein hyvä kierre alkaa siitä, että joku uskaltaa ehdottaa jotain uutta – ja yhtäkkiä koko kylän väki on mukana! Ravakan ympäristöasiantuntija Joakim Sjöroos antaa ilmaista neuvontaa ympäristöasioihin, ole rohkeasti yhteydessä.

Ideoita kestäviin paikallishankkeisiin

Vesistöjen kunnostus

Vesistöjen hoito on konkreettinen keino pa­rantaa ympäristön tilaa. Yhdistykset voivat järjestää vesistöjen siivoustalkoita, niittää vesikasvillisuutta, rakentaa kosteikkoja tai osallistua valuma-alueiden hoitoon. Seu­rannalla voidaan kerätä arvokasta tietoa vesistöjen tilasta. Erityisen suosittuja ovat olleet kylä- ja järviyhdistysten toteuttamat vesikasvien niittohankkeet sekä virtavesien kunnostukset yhteistyössä kalastusaluei­den kanssa.

Vieraslajien torjunta

Vieraslajit uhkaavat alkuperäistä luontoa. Yhdistykset voivat järjestää jättiputken-, jättipalsamin- tai lupiinintorjuntatalkoita sekä jakaa tietoa vieraslajien tunnistami­sesta ja torjunnasta. Pitkäjänteinen seuran­ta ja vuosittain toistuvat talkoot tuottavat parhaan tuloksen. Erityisen vaikuttavia ovat olleet urheiluseurojen järjestämät jättipalsa­mitalkoot, joissa yhdistyvät luonnonsuojelu ja liikunta.

Perinnemaiseman ylläpito

Niityt ja hakamaat ovat luonnon monimuo­toisuuden aarreaittoja. Yhdistys voi ottaa hoitaakseen perinnemaiseman, järjestää niittoavustusta maanomistajille tai perustaa laitumia laidunpankkiin. Perinnemaisemien kunnostus voi olla myös pedagoginen han­ke, jossa opetetaan perinteisiä työtapoja ja tutustutetaan lapsia maaseudun kulttuuri­ perintöön. Esimerkkejä ovat kyläyhdistysten toteuttamat talkoohankkeet, joissa ennallis­tetaan vanhoja laidunalueita.

Pölyttäjähyönteisten tuki

Pölyttäjien väheneminen on globaali huo­lenaihe. Yhdistykset voivat perustaa niitty­jä, rakentaa hyönteishotelleja tai osallistua pölyttäjäseurantaan. Myös tietoisuuden li­sääminen pölyttäjien merkityksestä esimer­kiksi kouluyhteistyön kautta on arvokasta. Onnistuneita esimerkkejä ovat puutarhayh­distysten perustamat pölyttäjäystävälliset näytepuutarhat ja marttayhdistysten järjes­tämät koulutukset.

Kestävät kylät

Kyläyhteisöt voivat perustaa yhteisiä kompostointipisteitä, järjestää jätteiden kierrätyspäiviä, rakentaa aurinkosähköä hyödyntäviä järjestelmiä tai kehittää kimp­pakyytijärjestelmiä. Myös yhteiskäytössä olevat työkoneet ja vaihtotorialueet ovat hyviä esimerkkejä kestävästä jakamistaloudesta. Suosittuja ovat olleet energiatehok­kuutta parantavat kunnostukset kylätaloilla sekä kimppakyyti-sovellukset.

Ympäristökasvatus

Tiedon ja taitojen jakaminen on tärkeä osa ympäristötyötä. Yhdistys voi järjestää luon­ toretkiä, kehittää luontopolkuja, tuottaa opetusmateriaaleja tai järjestää kursseja esimerkiksi villiyrttien tunnistamisesta tai perinteisistä käsityötaidoista. Luontokoulu­ toiminta ja eri-ikäisten ympäristötietoisuu­den lisääminen ovat tehokkaita tapoja vai­ kuttaa tulevaisuuteen.