Porukassa oli hyvä yhdessä tekemisen henki ja tunne siitä, että oltiin sananmukaisesti ”samassa veneessä”, kuvailevat tuntojaan Leinmäen kyläyhdistyksen Vene-projektissa mukana olleet Esko Tähtinen ja Tapio Lehtola. Tähtinen ja Lehtola rakensivat viime kevään aikana talkootyönä kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden käyttöön puuveneen. Vene valmistettiin Unescon maailmanperintölistalle päässeen pohjoismaisen limisaumatekniikan mukaisesti. Ilman EU:n maaseuturahoitusta ja Ravakan tukea ei veneen rakentaminen olisi ollut mahdollista, koska rakennus- ja pintakäsittelymateriaalit ovat sen verran arvokkaita. Jos Ravakka ei olisi näyttänyt vihreää valoa, emme olisi voineet lähteä toteuttamaan hanketta, miehet toteavat.

Mistä hankkeen idea sitten sai alkunsa ja miten projekti eteni?
Esko: ”Syksyllä 2024 olimme porukalla nostamassa Pahkajärvellä ollutta ikivanhaa paattia pois vedestä ja havaitsimme, että se oli tullut elinkaarensa päähän. Vene oli niin rikki, ettei sitä enää korjaamallakaan saanut kuntoon. Eräs mukana ollut totesi, että ”Esko sinähän olet joskus tehnyt veneen, tekisitkö uuden”. Sain innostettua asiaan Lehtolan Tapion, jolla on vuosikymmenten kokemus erilaisista puutöistä.
Tapio: ”Kyläläiset toivoivat kovasti saavansa yhteisen veneen Pahkajärvelle, lähdimmekin sitten selvittämään, miten ja missä veneen rakentaminen voisi olla mahdollista. Oli selvää, että näin erityinen hanke vaatii tekijöiden ja rahoituksen lisäksi tarkoitukseen sopivat työskentelytilat, -välineet ja myös ammattitaitoista ohjausta. Asiaa mietittiin kyläyhdistyksen hallituksessa ja hankevastaavamme selvitti rahoitusmahdollisuuksia sekä vene-projektin soveltuvuutta Ravakan strategiaan. Erilaisten selvittelyjen jälkeen pääsimme aloittamaan veneen rakentamisen Eurajoen opiston tiloissa helmikuussa. Rakensimme venettä Eurajoella ahkerasti kaksi kuukautta. Huhtikuun alussa vene oli valmis siirrettäväksi Leinmäelle pintakäsittelyä varten. Toukokuussa teimme isommalla porukalla veneen kiinnitysalustan Pahkajärven rantaan. Juhannuksen aatonaattona vietettiin veneen kastajaisia runsaslukuisen kesätoriyleisön todistaessa tapahtumaa. Kesätori-illan päätteeksi vene kuljetettiin juhlallisesti sijoituspaikkaansa Pahkajärvelle.”

Millaista oli tehdä projektia porukalla?
Tosi hienoa! Aika kului nopeasti ja porukassa oli hyvä yhteishenki sekä riittävästi huulenheittoa ja huumoria. Nopeasti tuli tunne, että kuulutaan samaan porukkaan. Ilmeisesti puuveneen rakentajat ovat oma erityinen rotunsa. Ilmapiiri oli positiivinen ja kannustava. Joku porukasta osasi aina auttaa ja neuvoa, jos tuli tenkkapoo. Välillä tuli virheitä, mutta niitä ei tarvinnut pelätä. Todettiin vaan, että ”sil vahinko tule, joka jottan teke.” Työparityöskentely oli tehokasta ja sopi meille tosi hyvin. Tunnelma ei kiristynyt kertaakaan, vaikka sekin olisi voinut olla mahdollista näin vaativassa hankkeessa.

Oliko työssä jokin erityisen mieleenpainuva tai haastava hetki?
Veneen kaaritus oli ehdottomasti sellainen. Se oli vaikea ja vaativa, hyvin harvinainen työvaihe, jota minäkään en ole tehnyt koskaan aiemmin, vaikka olen tehnyt pitkään puusepän töitä, sanoo Tapio. Esko toteaa, että ”paatti on vasta puolessa, kun se on partaassa”. Tämän jälkeen seuraava, tärkeä ja erikoinen työvaihe on kaarten asentaminen. Se on tarkkaa hommaa ja nopea pitää olla. Pienikin viive voi aiheuttaa kaaripuiden katkeamisen. Kaaret valmistetaan saarnesta, joka on erittäin kova puulaji. Kaaret höyrytetään, jotta puu saadaan taipuisaksi. Tämän jälkeen on vain muutama minuutti aikaa painaa ja niitata kaaret yksitellen paikoilleen. Se oli jännää hommaa, ja edellytti, että jokaisella tekijällä oli oma tarkasti suunniteltu paikkansa ja tehtävänsä. Kaaritus on tärkeä ja merkittävä etappi veneen rakentamisprosessissa ja edellyttää monen henkilön työpanosta. Tapana onkin, että se, kenen vene kaaritetaan, tarjoaa kakkukahvit koko porukalle.

Mitä ajatuksia veneen valmistuminen ja käyttöönotto herätti?
No tosi tyytyväisiä tietysti oltiin. ”Saattin kunnon paatti sin järvel, se ei vuotanu eikä menny pohjaan”. Kyllä me koimme työn ja onnistumisen iloa. Missään vaiheessa ei ehtinyt tulla ”marssiväsymystä”.

Miten nimi Pöhkö valikoitui veneelle?
Itse asiassa pöhkö on erään venetyypin mallinimi. Rauman suunnalla pientä tasaperäista ja -keulaista soutuvenettä kutsutaan pöhköksi. Meidän mielestä Pöhkö oli sympaattinen ja hauska nimi, jota ei Laitilassa tässä samassa merkityksessä käytetä.

Miten vene on otettu vastaa, onko tullut palautetta tai kommentteja?
Pidimme koko rakennusprosessin aikana kyläläisiä tietoisina hankkeen etenemisestä. Välitimme viikottain yhteisön WhatsApp- ryhmään viestejä ja kuvia eri työvaiheista. Saimme paljon tsemppiviestejä ja kannustusta koko kevään ajan. Ja veneen valmistuttua kaikki ovat kovasti kiitelleet ja kehuneet, se tuntuu hienolta. Veneentekijöiden maine on kiirinyt lehtijuttujen ja somen ansiosta ja olemme saaneet paljon positiivista palautetta ihan tuntemattomiltakin ihmisiltä. Veneellä on ollut kovasti käyttöä koko kesän ajan. Nuorisokin on innostunut kalastamaan. Itse tehty puuvene on harvinaisuus rannalla, monet ovat käyneet sitä paikan päällä ihastelemassa ja kokeilemassa.

Haluatteko lisätä vielä jotain?
Leinmäenkyläyhdistys kiittää Leader Ravakkaa, talkoolaisia sekä kaikkia tukijoita hankkeemme mahdollistamisesta!

Kuvat: Leinmäen kyläyhdistys ry

Hankkeen kokonaisrahoitus oli 3 970 euroa, josta julkisen tuen määrä 2580,50 euroa. Talkoita tehtiin 800 euron edestä ja 40 tuntia.

Leader Ravakka on kuuden kunnan (Rauma, Pyhäranta, Laitila, Uusikaupunki, Mynämäki, Vehmaa) alueella toimiva kehittämisyhdistys. Rahoitamme yhdistysten ja yritysten hankkeita, joilla tehdään isompia ja pienempiä tekoja paremman arjen puolesta. Lisäksi tarjoamme neuvontaa ja asiantuntija-apua alueemme yhdistyksille. Toimiamme ohjaa EU:n maaseutuohjelma ja oma paikallinen Luotsi-strategiamme. Toimintaamme ja hallinnoimiamme hankkeita osarahoitetaan EU:n maaseuturahastosta. Palvelumme ovat aina maksuttomia.