Kaikille avoin Yhteisötila Tuuki Mynämäellä on esimerkki älykkäästä toiminnasta yhteiskäyttökoneineen, varauskalentereineen ja sähkölukkoineen. Tilan luoneiden Wirmon Marttojen toiminta on älykästä muutenkin. Jäsenistöstä huolehtiminen, toimimaan innostaminen ja suunnitelmallisuus ovat neljässä vuodessa yli kolminkertaistaneet yhdistyksen jäsenmäärän.

Mynämäen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen entisessä metallityöluokassa on viime syksystä lähtien toiminut kaikille avoin ja maksuton Yhteisötila Tuuki. Wirmon Marttojen Leader-hankkeella luomaa tilaa on ensimmäisen puolen vuoden aikana varattu jo 180 kertaa. Yhteisötilan toiminta nojaa yhteen pääsääntöön: jokainen siivoaa omat jälkensä jättäen tilan aina vähän parempaan kuntoon kuin se tullessa oli.

Tuuki ei ole vain yhteisötila, vaan käytössä on myös yhteisökoneita: keittiö koostuu neljän lieden kokonaisuudesta ja muista laadukkaista kodinkoneista. Tilaan mahtuu työskentelemään helposti noin parinkymmenen hengen joukko. Kässänurkasta löytyy ompelukoneita, joilla voi kuka tahansa käydä hurauttamassa vaikka verhojen päärmeet. Tuukin ”bistrossa” voi järjestää juhlat, ja yläkerran hyvinvointinurkkaan voi Wirmon Marttojen puheenjohtaja Katja Rippsteinin mukaan paeta vaikka kotitöitä. Kierrätyspistekin tilasta löytyy.

– Tuukin varaukset tehdään sähköisen kalenterin kautta. Sähkölukot helpottavat toimintaa, kenenkään ei tarvitse olla avainpäivystäjä, Rippstein kertoo.

Wirmon Martat saivat Ravakalta Leader-tukea kokonaiskustannuksiltaan noin 16 000 euron yhteisötilahankkeeseen. Iso osa summasta on vastikkeetonta työtä, jota oli tekemässä jopa 84 henkilöä. Kuvassa Katja Rippstein (vasemmalla) ja Maija-Lotta Vauramo.

Kun tilan ja hankkeen suunnittelu syksyllä 2019 aloitettiin, Leader Ravakka kehotti Wirmon Marttoja etsimään yhteistyökumppaneita. Mukaan saatiin parissa vuorokaudessa huimat 26 muuta yhdistystä. Tilan tekemiseen osallistui kaikkiaan 84 henkilöä sekä 48 yritystä ja yhteisöä. Talkootyötunteja kertyi yli 1400.

– Emme missään kohtaa ajatelleet, että teemme vain meidän yhdistykselle, vaan kaikille muillekin. Tämä koskee koko toimintaamme. Tuukin talkoolaisista nuorimmat olivat kahdeksanvuotiaita ja varttuneimmat päälle 70. Pyrimme tarjoamaan talkootyötä palasina ja näin innostamaan runsaasti väkeä mukaan, Rippstein kertoo.

Wirmon Martoissa iloitaan erityisesti paikallisten yritysten suhtautumisesta. Tuukilla on 12 yhteisötilakummia, joiden tuki auttaa juoksevien kulujen hoitamisessa.

– Yritykset tukevat meitä sovitulla summalla, jolla saamme tilan ylläpitoon liittyvät kulut katettua.

Me-henki ja hullut ideat innostavat mukaan

Wirmon Marttojen toiminta todella kiinnostaa. Neljässä vuodessa yhdistyksen jäsenmäärä on yli kolminkertaistunut. Yhdistyksellä on nyt lähes 200 jäsentä. Katja Rippstein iloitsee erityisesti nuorista jäsenistä.

– Meillä jäsentyö on kiinnitetty kaikkeen toimintaan. Ei ole mitään jäsenhankintakampanjoita, vaan meillä on joukossa aktiiveja, jotka ottavat jäsenyyden puheeksi ja tarjoavat mahdollisuutta toistuvasti toimintaamme osallistuville. Jäsenet tulevat vähän huomaamatta. Uskon, että jatkossa yksi iso syy liittyä meihin on se, että samalla tukee yhteisötila Tuukin toimintaa, Rippstein pohtii.

– Erityistä alkuvuoden aikana on ollut, että ollaan saatu 11 uutta täysi-ikäistä, mutta alle 25-vuotiasta jäsentä. Tätä tukee Marttojen jäsenmaksu-uudistus, eli alle 25-vuotiaiden jäsenyys on maksuton. Tämä oli erinomainen päätös valtakunnallisesti.

Rippstein korostaa, ettei suuri jäsenmäärä ole yhdistyksessä itseisarvo. Jäsenistöstä tulee myös pitää kiinni.

– Jokainen jäsen tuo mukanaan osaamista ja omat verkostonsa. Se on yhdistykselle parasta pääomaa. Ihmiset hakevat tästä hommasta usein kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Tätä on sitten pyritty vahvistamaan jäsenten omalla FB-ryhmällä ja aktiivisella viestinnällä. Uskon, että yhdistysten jäsenmäärä tullee olemaan merkityksettömämpi tulevaisuudessa. Kiinnostavampaa on seurata vapaaehtoistyötuntien ja osallistujien määrää.

– Luulen, että tärkeintä on se, että jollain tapaa tulee kuulluksi yhteisössä. Se on tietysti vapaaehtoistoiminnan johtamisen näkökulmasta aina vaikeampaa, mitä isommaksi mukana olevien määrä kasvaa. Myös kohtaamisvastuuta pitää jakaa aktiivisesti. Tärkeää on, että itse toimintaa voi ohjata kuka tahansa jäsenistä, ja toimintaan osallistua voi kuka tahansa, vaikkei olisikaan yhdistyksemme jäsen, Katja Rippstein pohtii.

Viestinnällä oli merkitys myös Tuukin kohdalla. Kun tila sai näkyvyyttä, se auttoi sitouttamaan tekijöitä. Tuuki onkin näkynyt ja kuulunut niin paikallislehdissä, radiossa kuin televisiossakin.

– Kovin juttu meille oli, kun YLE:n valtakunnallinen telkkari tuli joulun alla Tuukiin tekemään juttua virtuaalisesta joulutoristamme, Katja Rippstein kertoo.

Yhdistyksessä pidetään tärkeänä monipuolisia mahdollisuuksia osallistua yhdessä tekemiseen. Oikeastaan kaikki jäsentoiminta pyrkii nostattamaan me-henkeä.

– Marttaillaan kotona vaikka virkaten isoäidinneliötä, ja niistä kootaan yhteinen joulukuusi. Ollaan luotu yhteisöllinen kukkaketo ja ideoitu yhdessä Hyviä tekoja-äänestys. Nyt mukaan ovat tulleet myös Tuukin siivousvuorot. Toimintaan kuuluu myös pienet yllätykset jäsenille, esimerkiksi tasavuosia täyttäessä.

– Jäsenistön toiveiden mukaan rakennettu monipuolinen tarjonta helpottaa sitä, että jokainen kokee, että on jokin oman juttu, mihin voisi osallistua. Ja ne hullut ja ei tyypilliset ideat vetää aina. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi The Amazing Race Mynämäki, Wirmon kuutamoillallinen, olutjooga, liköörikisa tai ruokakulttuurimatkat Romaniaan, Rippstein luettelee vain muutamia esimerkkejä.

Marttailemaan matalalla kynnyksellä, koko jäsenistö suunnittelee toimintaa

Rippstein korostaa suunnitelmallisuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa ”perusmarttailuun” on selkeä kaava: toukokuussa on valmiina suunnitelma syyskauden toiminnasta ja marraskuussa kevätkausi. Jäsenistön osallistaminen toimintakalenterin tekemiseen on tärkeää. Vaikka fyysisiä workshoppeja ei ole voitu nyt järjestää, jäsenistön FB-ryhmä on toiminut hyvin.

– Meillä on joitain jäseniä, jotka eivät siihen kuulu, heiltä sitten kysytään ideoita muuten. Aika moni asia nousee arjen kohtaamisissa. Tämä tuodaan sitten osaksi tätä jäsentyneempää tapaa toimia. Sitten vaan sovitaan, kuka tekee ja mitä tekee. Hallitus on sitoutunut tehtävään eli jokainen on tullut siihen mukaan sillä ajatuksella, että on valmis antamaan aikaansa yhteisen edun eteen. Tässä porukassa tehdään muun muassa talouteen liittyvää suunnittelua.

Rippstein korostaa, että yhdistys ei halua olla palvelun tuottaja, jonka toimintaan osallistutaan ja sitten lähdetään pois.

– Näen ennemmin, että yhdistys on yhteisön rakentaja, joka tarjoaa yhdessä jäsenistön kanssa erilaisia tapoja kokoontua yhteen tai vaikka opetella itselle merkityksellisiä taitoja.

Wirmon Marttojen hallitus miettii suunnitelmia myös yli toimintavuoden. – Erityisesti kun lähdetään hankkeistamaan asioita, silloin sitoutuminen ja suunnittelu on jäsentyneempää ja tavoitteellisempaa. Tämä on varmasti yksi haaste siinä, että yhdistykset uskaltavat lähteä hankkeisiin. Tuukin aikajänne oli ideaali – kärjistäen vuodessa oli homma paketissa, Katja Rippstein sanoo.

Rippsteinin mukaan Wirmon Marttojen tavoite on, että kynnys yhdistyksen toimintaan osallistumiseen olisi mahdollisimman matala. Esimerkiksi osallistumismaksut pidetään mahdollisimman matalina. Varainhankinnan merkitys korostuu, ja sitäkin tehdään hajautetusti.

– Kehitetään omia tuotteita myytäväksi, tehdään perinteistä kahvitusta, hankitaan avustuksia ja tehdään sponsoriyhteistyötä. Toimimme todella pienellä budjetilla, jos vertaa toimintavolyymiimme. Se on ihan tietoinen valinta. Ajattelemme, että puskuria pitää olla, mutta pääasiassa varat käytetään jäsenistön eduksi.

Koko ajan tulee myös uusia ideoita. Rippsteinin mukaan kaikkiin tartutaan, vaikkeivat ne alkuun aina sytyttäisikään.

– Pyritään tukemaan ideaa niin, että sillä olisi edellytykset onnistua. Se on aika voimaannuttavaa, jos juuri oma ajatus on se, mikä meni maaliin asti.

Wirmon Martat tunnetaan Mynämäellä hyvin ja myös yhteistyöpyyntöjä satelee kuntalaisilta, yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä. Rippstein sanoo, että kaikkeen olisi hienoa lähteä mukaan, mutta ajoittain on myös pakko rajata.

– Meillä on ilo ja onni siinä, että porukka on tarttuvaa, innostuvaa ja ilolla mukana. Se tietysti on välillä myös vähän haastavaa – mielellään ei oikein mistään kieltäytyisi. Yhteisesti hallituksen ja jäsenistön kanssa päätetään aina, mihin lähdetään mukaan.

Haluatko sinäkin kehittää toimintaa älykkäämmäksi tai kestävämmäksi yhteisössäsi? Tutustu Ravakan neuvontaan.