Helsingin Suomenlinnassa juhlittiin suomalaista silakkaa vakkasuomalaisin voimin

Silakkainnovaatiot-ilta Suomenlinnassa lunasti odotuksensa ja ilta oli ainutlaatuinen mahdollisuus kohdata, inspiroitua sekä maistella uusia herkullisia silakkaruokalajeja. Myös yhteistyön verkkoja heitettiin jo vesille, joten uskaltaa melkein luvata – perästä kuullaan.

 

Ukipoliksen Kalavoima ruokakulttuurissa -hanke järjesti Silakkainnovaatiot-illallisen Suomenlinnassa Helsingin Silakkamarkkinoiden aikaan. Paikalle kokoontui noin 70 kala-alan asiantuntijaa, yrittäjää ja muita sidosryhmän edustajia. Tilaisuuden avaussanat lausui Lännen Kalaleaderin Petri Rannikko.

– Hienoa, että silakka saa liikkeelle näin paljon ihmisiä myös täällä pääkaupunkiseudulla.

Tilaisuuden alussa katsottiin ensi-ilta klippi ”Syötävän hyvää” -realitysarjan uudesta jaksosta. Aikaisemmin samanlainen jakso on Ukipolis Oy:n hankkeissa toteutettu porkkanasta. Uudessa jaksossa keskityttiin silakkainnnovaatiokilpailuun, missä monikulttuurinen kokkijoukko kehittää silakasta uudenlaisia tuotteita, joihin ammennetaan inspiraatiota maailman eri ruokakulttuureista. Reality-sarjan juontajina toimivat hankkeen projektipäällikkö Granger Simmons ja Voice of Finlandissakin esiintynyt Oliver Briny.

Ensi-ilta esityksen jälkeen pääsivät vieraat maistelemaan innovaatiokilpailussa kehitettyjä tuotteita. Tarjolla oli muun muassa silakka jerkyä, rapeita silakkanugetteja, silakkadumblingeja ja silakkapateeta. Myös innovaatiokisan kilpailutuomareina toimineet Marita Frimodig, Pasi Kuronen ja Richy Virahsawmy olivat valmistaneet omat silakkareseptinsä.

Innovaatioillallisen jälkeen paneelikeskustelussa Pro Kalan Oy:n Katriina Partanen, Marine Stewardship Council -järjestön Johanna Vepsä sekä Norron Oy:n yrittäjä Roy Norro keskustelivat muun muassa siitä, miten saada suomalaista kalaa ja uusia kalatuotteita enemmän kuluttajien saataville ja ruokapöytiin.

– Kuluttajatutkimukset kertovat selvästi, että kotimaisen kalan syönnin esteeksi nousee sen hinta, Partanen kertoo.

– Silakasta pitäisi saada muitakin reseptejä esille, kuin pelkästään silakkapihvit, Vepsä jatkaa

– Ei meidän ole mahdollista kilpailla halvalla hinnalla. Suomalainen työ, logistiikkakustannukset ja itse raaka-aineen hinta asettavat meidät eriarvoiseen asemaan tuontikalan kanssa. Suomalainen kala pitäisi tuoda muilla arvoilla esiin, se työllistää kotimaassa, se on kestävää ja ilmastoystävällistä ja tietysti myös maistuu maukkaalta, yrittäjä Norro summaa.

Illan lopuksi Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen esitteli käynnissä olevaa ”Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa”. Ohjelman tavoitteena on saada suomalaiset syömään kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti, kaksinkertaistaa kotimaisen kalan kulutus ja moninkertaistaa kalatuotteiden vienti.

– Jos suomalaisen kalan kulutus nousisi kaksinkertaiseksi, silakan ja muiden vähän käytettyjen kalojen elintarvikekäyttö viisinkertaistuisi, muun pyydetyn kotimaisen kalan käyttö kaksinkertaistuisi ja kalanviljely kolminkertaistuisi (kestävällä tavalla).

Jos kotimaisen kalan syönti kaksinkertaistettaisiin, tulisi kala-alalle 3 000 henkilötyövuotta lisää ja yritysten tuotannon arvo nousisi 70 %. Yksi ylimääräinen kotimainen kala-ateria viikossa tosi terveyshyötynä 1–2 miljardin euron säästön yhteiskunnalle. Lisäksi pyytämällä esimerkiksi silakkaa syötäväksi, ruuan hiilijalanjälki laskisi 5–6 %. Kalastus on myös ympäristöteko ja poistaa ravinteita vedestä tehokkaasti, ravinteiden poiston arvo olisi lähes 123 miljoonaa euroa.

– Syötävän hyvää -hankkeessa mielestäni hyvää on erilainen lähestyminen tuotekehitykseen ja tuotekehityksen toteuttaminen kilpailuformaatin muodossa. Se tuotti ensiluokkaisen hyviä ja uudenlaisia tuotteita silakasta sekä samalla korkealaatuisen ja viihdyttävän dokumentaation tuotekehityskilpailusta, jonka soisi saavan näkyvyyttä myös televisiossa, Halonen kommentoi esityksensä jälkeen.

– Maistamistani annoksista täytyy todeta, että kaikki olivat todella hyviä ja laadukkaita. Niistä on vaikea nostaa yhtä erityistä esiin. Ehkä yllättävimmät tuoteinnovaatiot olivat silakkajerky ja makeaan murotaikinaan leivottu ”silakkapallo”. Myös perinteisemmät herkut kuten esim. savustettu silakkafile ruisleivällä ja silakka bogueronit olivat aivan erinomaisia ja sopisivat hyvin korkean tason ravintola-annoksen alkupaloiksi, hän jatkaa.

Kalavoima ruokakulttuurissa rahoittajat ovat: Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelma 2021-2027 ( EMKVR), Lännen Kalaleader ja alueen hankkeeseen mukaan lähteneet kalatalousyritykset.

Silakkainnovaatiot illallisen tavoitteena oli herättää kiinnostusta silakkaan, lisätä sen käyttöä ruoanlaitossa ja tuoda esiin sen monipuolisia mahdollisuuksia osana nykyaikaista ruokakulttuuria.

Lisätietoja:

Ukipolis Oy, hankepäällikkö Granger Simmons

p. 044 773 2202

granger.simmons@ukipolis.fi.

 

Alkuperäinen teksti ja kuva: maaseutuverkosto.fi