Leader Ravakan rahoittamassa kyläbrändäyshankkeessa kiteytettiin varsinaissuomalaisten kylien syvin olemus brändi-identiteetiksi, jota kylät voivat käyttää markkinoinnissa ja tunnettuuden lisäämisessä. Hankkeeseen osallistui kaksi kylää: Vehmaan Rautila sekä Uudenkaupungin Pyhämaa. Pyhämaassa upouusi brändi on ollut jo ahkerassa käytössä, kun taas Rautilassa vielä odotellaan tapahtumarajoitusten hellittämistä. Molemmissa kylissä ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen.
Kaikilla paikkakunnilla on oma olemuksensa, joka elää kyläläisten ja vierailijoiden mielessä, puheissa ja tarinoissa. Osallistavan kyläbrändäyshankkeen tarkoituksena olikin selvittää kylien asukkaiden avulla, mistä tämä kylien syvin olemus kumpuaa ja kiteyttää se markkinoinnissa käytettäväksi brändi-identiteetiksi. Hankkeen avulla haastettiin kylien asukkaat pohtimaan, mistä he ovat ylpeitä kotipaikkakunnissaan, ja miten he voisivat luoda kotipaikastaan houkuttelevan paikan asua ja vierailla myös tulevaisuudessa.
Kyläbrändäyshankkeessa oli mukana kaksi alueellista yhteistyökumppania: Pyhämaan matkailuyhdistys ry sekä Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry. Pyhämaan ja Rautilan kylät brändättiin osallistavan brändäyksen ammattilaisten avulla yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kylät saivat hankkeessa muun muassa uudet logot ja värimaailman sekä brändikirjan, jossa brändiä selitetään tarkemmin.
Pyhämaan uutta logolla ja brändin väreillä varusteltua juhlatelttaa saavat hyödyntää kaikki kylän toimijat. Kuva: Kari Aalto.
– Brändäystyö tuli päätökseen jo viime vuonna, mutta alueet jatkavat brändin käyttöä itsenäisesti. Hanke itsessään päättyy vasta tämän vuoden lopussa, ja tarkoituksena on järjestää vielä yksi kotimaan opintomatka brändäykseen liittyen, kertoo Leader Ravakan kehittämispäällikkö Juuliska Seikola.
Hankkeen on rahoittanut Leader Ravakka, ja sen kokonaiskustannusarvio on 69 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 90 prosenttia. Kansainvälisellä hankkeella on lisäksi kaksi ulkomaista yhteistyökumppania: Dalälvarnas Utvecklingsområde Ruotsista ja Abulas lauku partnerība Latviasta.
Ammattilaiset apuna brändäyksessä
Brändit suunniteltiin ammattilaisten johdolla kyläläisiä osallistaen. Jaana Waari ja Mari Lounavaara suunnittelutoimisto Majamesta pitivät kyläläisille useita työpajoja, joissa pyrittiin yhdessä saamaan selville piirteet, joiden varaan kylien brändit rakentuvat. Waarin mukaan koko hanke oli rakennettu nimenomaan osallistamisen ympärille, ja ihmiset otettiin mahdollisimman monessa suunnitteluprosessin vaiheessa mukaan.
– Projekti lähti liikkeelle siitä, että pyrittiin ymmärtämään millaisia nämä brändättävät paikat ovat. Erittäin tärkeää oli kuulla, mitä kyläläiset ajattelevat kylästä ja millainen se on. Osallistaminen on todella suuri etu silloin, kun pitää miettiä millainen kylän puheääni on tai miten kylän tarina kerrottaisiin. Voi sanoa, että ihmiset ovat tämän itse suunnitelleet ja me Majamelta olemme olleet mukana vain ammattilaisina, jotka kiteyttävät sen kaiken brändiksi, kertoo Waari.
Waari korostaa brändin tärkeyttä, sillä kun kylällä on brändi, siihen on sekä kyläläisen että vierailijan helppo kiinnittyä. Kylästä herää silloin positiivisempia mielikuvia, ja se jää usein paremmin mieleen.
– Brändi tekee kylän toiminnasta järjestelmällisempää ja ammattimaisempaa. Toiminta näyttää selkeämmältä ja tavoitteellisemmalta kuin ilman brändiä, ja kylän viestintä on myös johdonmukaisempaa, lisää Waari.
Jussi (vas.) ja Soila Jaakkola esittelevät Rautilan brändin väreillä ja logoilla varustettua roll up -mainosta. Heidän mukaansa ilme on hyvin aikaa kestävä.
Waarin mukaan on myös tärkeää, että uutta brändiä käytetään ahkerasti. Sen vuoksi hankkeeseen sisältyi toimenpidekokeiluja, joissa uudet brändit pääsivät käyttöön. Pyhämaassa päätettiin esimerkiksi hankkia tapahtumia varten suuri juhlateltta uudella logolla varustettuna, kun taas Rautilassa teetettiin brändin mukaiset roll up -mainokset tapahtumissa käytettäviksi.
– Oli mahtavaa, että brändit saatiin heti käyttöön. Teimme kuitenkin vielä viimeisessä tapaamisessa kylän toimijoiden kanssa jatkoa varten toimenpidesuunnitelman, jonka avulla saimme brändityölle jatkuvuutta ja uusia ideoita tulevaisuuden varalle, sanoo Waari.
Pyhämaassa brändi jo aktiivisessa käytössä
Toinen hankkeeseen osallistuneista kylistä, rannikolla Uudenkaupungin kupeessa sijaitseva Pyhämaa, on profiloitunut pieneksi, mutta eläväiseksi rannikkokyläksi. Pyhämaan matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aallon mukaan Pyhämaa valikoitui brändäyshankkeeseen sen vuoksi, että se on aktiivisempi, kuin moni muu seudun paikkakunnista. Pyhämaassa on myös tehty useita Leader Ravakan rahoittamia hankkeita, kuten uudet opastekyltit matkailijoita varten, Suviteatterin katsomo ja 18-väyläinen frisbeegolf-rata.
– Pyrimme tekemään kylästä viihtyisän, jotta ihmiset muuttaisivat tänne. On tärkeää houkutella kylään uusia asukkaita, jotta saisimme kylän koulun säilymään. Matkailu on vain apuväline siihen, kertoo Aalto.
Pyhämaan kyläkauppa on yksi ensimmäisistä alueen yrityksistä, jotka ovat ottaneet uuden logon käyttöönsä.
Brändin iloiset värit kuvaavat Pyhämaata. Vaikka kyseessä on luonnonläheinen kylä, ei ole kyse silti pelkästä luontokohteesta, vaan kylään mahtuu myös monenlaista muuta nähtävää. Logon ja värien lisäksi brändiin liittyy myös muun muassa mielikuvia kylästä ja kyläläisistä: pyhämaalaisen pitää Aallon mukaan olla muun muassa vaatimaton, mutta luotettava. Itseään ei myöskään Pyhämaalla turhaan kehuta, mutta pyritään silti ylittämään odotukset. Kyläläisten ja ammattilaisten yhteistyössä luoma brändi otettiin kylässä liikutuksella vastaan.
– Julkaisutilaisuudessa ihmisillä oli kyyneleet silmissä, kun he lukivat Pyhämaan kuvauksen. Se oli niin osuva, kertoo Aalto.
Brändi on saatu Aallon mukaan vähitellen yhä enemmän käyttöön Pyhämaassa, vaikka vielä ihan kaikki eivät brändiä tunnista.
– Uskon, että brändi tulee vähitellen yhä tunnetummaksi. Meillä alkaa olla palikat kasassa, mutta niitä pitää osata käyttää oikein, kertoo Aalto.
Puhtia brändin rakentamiseen saatiin myös vierailuilta ystävyyskyliin Latviassa ja Ruotsissa.
– Tutustumismatkoilla saatiin brändäykseen oikein hyviä ideoita. Opimme, että brändissä tulisi nähtävyyksien luettelemisen sijaan korostaa, miltä asuminen ja vierailu kylässä tuntuu. Siitä innostuneena teinkin muutaman videon siitä, mitä täällä voi tuntea ja kokea, kertoo Aalto.
Pyhämaan matkailuyhdistyksen Kari Aalto kertoo, että uusien asukkaiden houkuteleminen Pyhämaahan on erittäin tärkeää. Erityisesti ulkomaalaiset asukkaat ovat hänen mukaansa tervetulleita kylään kansainvälisyyttä luomaan.
Brändi näkyy erityisesti Pyhämaan matkailuyhdistyksen hankkimassa juhlateltassa, jota kaikki pyhämaalaiset toimijat voivat hyödyntää omissa tilaisuuksissaan. Viime syksynä myös paikallinen urheiluseura Pyhämaan Pyry lahjoitti kaikille Pyhämaan koululaisille pelipaidat, joihin painettiin uusi logo. Aallon mukaan tarkoitus on saada muutkin alueen yritykset ja yhdistykset käyttämään logoa ja brändiä.
– Kyllä se brändi yhteishenkeä tänne kylälle luo. Kaikki ovat myös tykänneet brändistä, mikä oli vähän yllätys, sillä makuasioistahan voi kiistellä, nauraa Aalto.
Rautilassa odotellaan vielä vilkkaampaa tapahtumakautta
Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautila tiivistetään brändikirjassa rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi paikaksi. Brändissä korostetaan lisäksi kylän aktiivista yhdistystoimintaa sekä mielenkiintoista historiaa Vehmassalmen höyrylaivaliikenteen solmukohtana. Rautilassa brändäystoimintaan osallistui aktiivisesti erityisesti Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen väki.
– Brändäyksen suhteen kylässä ei oikeestaan oltu puolesta eikä vastaan. Alkukyselyihin osallistui paljon porukkaa, joka sitten projektin edetessä kyllä hupeni. Brändihankkeesta tuli lopulta Rautilassa kyläyhdistyksen hanke, sillä sitä vietiin eteenpäin lähinnä yhdistyksen voimin, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Jaakkola.
Rautila on pääosin kesämökkialuetta, ja vakituisia asukkaita löytyy ainoastaan muutamasta kymmenestä talosta kylän alueella. Jaakkolan mukaan ihmiset viettävätkin Rautilassa aikaa erityisesti kesäisin, minkä vuoksi se on profiloitunut kesäkyläksi. Vehmaan kunta kaavoitti Rautilaan kuitenkin hiljattain uusia omakotitontteja, mikä on tuonut hiljalleen lisää myös vakituisia asukkaita.
Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautilan rantasauna houkuttelee kesäisin väkeä jopa Turusta saakka.
– Toivon mukaan brändäys auttaa Rautilaa saamaan näkyvyyttä ja uusia asukkaita. Koronan takia ollaan valitettavasti eletty melkoista hiljaiseloa viimeinen vuosi. Toki brändi julkaistiin viime syksynä syysmarkkinoilla, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt odottamaan tulevaisuutta, sanoo Jussi Jaakkola.
Normaalisti Rautilassa on joulun aikaan myyjäiset, keväällä talvitapahtuma ja kesäaikaan Vehmaan keskustassa useita tapahtumia, joihin kyläyhdistys osallistuu. Lisäksi kyläyhdistys ylläpitää Leader Ravakan tuella Vehmassalmen rantaan rakennettua rantasaunaa, joka kyläläisten onneksi koronarajoitusten hellittäessä saatiin avattua taas yleisölle. Jaakkolan mukaan kyläyhdistys kuitenkin toivoo, että Rautila voisi saada markkinoinnin käyntiin yhteistyössä kunnan kanssa, jotta brändiä saataisiin enemmän esille.
– Emme ole saaneet oikein yrityksiäkään innostettua tähän brändityöhön mukaan, sillä niitä ei täällä Rautilan alueella ole kovin montaa. Toisaalta yritysten kontaktointi on myös yhdistykselle resurssikysymys, lisää kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola.
Kyläyhdistys itse kuitenkin käyttää brändiä aktiivisesti. Tällä hetkellä uusi logo on painettu kylän historiikkikirjan uusintapainoksen kyljessä myytävään kirjanmerkkiin ja tapahtumissa käytettäviin roll up -mainoksiin.
– Uusi brändi on todella helppokäyttöinen ja visuaalisia elementtejä voi yhdistellä monella tapaa. Aiomme käyttää brändiä tulevaisuuden projekteissa ja hankinnoissa, kuten muun muassa syksyllä Ravakan pieninvestointihankkeen puitteissa hankittavassa teltassa, jota olisi tarkoitus käyttää markkinoilla ja tapahtumissa, lisää Soila Jaakkola.
Kyläyhdistys haluaa nostaa myös Rautilan merkittävää historiaa esiin brändin yhteydessä. Rautilassa ollaan vanhan alkuperäisen Vehmaan äärellä, sillä Vehmaan keskus on aikanaan ollut Vehmassalmen rannalla Rautilassa, kunnes paikkakunnalle rakennettiin rautatie.
– Sata vuotta sitten Rautila oli merkittävä paikka, sillä täällä oli paljon eri palveluita ja enemmän asukkaita. Voisi sanoa, että sata vuotta sitten Rautila oli brändi vaikkei brändeistä silloin tiedettykään. Tällä hetkellä se elää vähän hiljaiseloa. Brändin liittämistä Rautilan historiaan voisi harkita, ja sitä kautta uudelleen herätellä Rautilan tunnettuutta, kertoo Jussi Jaakkola.
Vaikka brändin toimeenpanoa on saatu Rautilassa hieman odottaa, on kyläyhdistyksen väki silti tyytyväinen lopputulokseen.
– Brändäyshanke oli mielenkiintoinen projekti ja kokemuksena tosi kiva. Lopputulos oli todella hyvä, joten nyt pitää keksiä tavat hyödyntää sitä, päättää Jussi Jaakkola.
