Kellahden kyläyhdistys Porin Ahlaisten Kellahdella on kunnostanut Leader-hankkeilla reilusti yli satavuotiasta puukoulua, joka toimii aktiivisen kylän toiminnan keskuksena. Kyläyhdistys haluaa pitää huolta Vuoden satakuntalaiseksi kyläksikin valitun Kellahden kyläläisistä. 

Kellahden entinen kansakoulu on nykyisin kyläläisten kylätalo. Rakennus on Porin vanhimpia puurakenteisia kouluja. Opetusta koulussa on annettu vuodesta 1882 lähtien aina vuoteen 1972 asti.

– Tämä paikka on todella tärkeä meille. Tämä on meidän kylämme sydän, Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäki sanoo.

Kellahden kyläyhdistys järjestää koululla erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia. Koronapandemia tosin perui suurimman osan tapahtumista keväältä.

– Meillä piti olla esimerkiksi Avoimet ovet yhdessä naapurissa sijaitsevan Säterin kartanon kanssa, mutta tapahtuma päätettiin siirtää ensi vuoteen helatorstaille, kertoo Jonna Mäkivaara Kellahden kyläyhdistyksen johtokunnasta.

Hiljaista koululla ei silti ole ollut, sillä kyläyhdistys vuokraa koulun tiloja ryhmille juhla-, kokous- ja koulutuskäyttöön. Kyläyhdistys on kunnostanut historiallisesti arvokkaan vanhan koulun tiloja ja piha-aluetta Leader-hankkeella, jotta paikka palvelisi entistä paremmin erilaisten käyttäjien tarpeita ja vuokrakäyttöä saataisiin lisättyä.

– Täällä on järjestetty taidekursseja, häitä, ylioppilas- ja rippijuhlia, muistotilaisuus oli juuri, Välimäki luettelee.

Nyt koulu on aktiivisessa käytössä lähes päivittäin, sillä syksyllä alkavat harrasteryhmät kaiken muun toiminnan lisäksi.

– Otsolan kansalaisopisto järjestää jumppaa ja kehonhuoltoa maanantaisin sekä kudontaa tiistaisin, keskiviikkoisin on yksityisen järjestämää joogaa ja perjantaisin kokoontuu 4H-klubi, Mäkivaara jatkaa.

Leader Karhuseudun myöntämällä rahoituksella kyläyhdistys on tähän mennessä muun muassa remontoinut koulun keittiötä uuteen uskoon, ostanut saliin videotykin ja uudet verhot, siistinyt pihaa ja leikkikenttää sekä laajentanut kierrätyspistettä. Koululle on hankittu myös erilaisia soittimia.

– Keväällä oli haasteita talkoiden pitämisessä, mutta olemme saaneet esimerkiksi lupineeja kitkettyä pihasta ja kaadettua puita, Välimäki kertoo.

Yhdistyksellä oli lisäksi kaksi Osuuspankin ja Porin kaupungin kesätyöpaikkatuella palkattua kesätyöntekijää, jotka muun muassa leikkasivat nurmikkoa ja pesivät ikkunoita.

Hankkeella on tarkoitus vielä hankkia uudet pöydät ja tuolit koululle sekä parantaa esteettömyyttä rakentamalla pyörätuoliliuska.

– Olisi hienoa, että ikääntyvätkin kyläläiset pääsisivät mukaan koululla järjestettävään toimintaan, Välimäki sanoo.

Kyläyhdistys paransi kyläläisten turvallisuutta

Kyläyhdistys paransi kylän turvallisuutta kertaheitolla ostamalla hankerahalla koululle sydäniskurin, joka on sijoitettu nyt koulun tuulikaappiin niin, että kenellä tahansa on siihen pääsy ympäri vuorokauden hätätilanteen sattuessa.

Katarina Viitanen Kellahden kyläyhdistyksen johtokunnasta esittelee tyytyväisenä kylätalon uutta sydäniskuria. Ulko-ovi on auki siten, että defin pääsee milloin vain hakemaan tuulikaapista. Jos kaapin oven avaa, alkaa kovaääninen hälytys, joka pitää rosvot pois ja herättää naapurit apuun. Hätänumeroon tulee kuitenkin soittaa itse hätätilanteen sattuessa.

Sydäniskurin käyttöä on myös opeteltu Kellahden vanhalla koululla Messiin-hankkeen kaikille avoimessa tilaisuudessa. Satakunnan Sydänpiirin Leader-rahoitteisen hankkeen kouluttaja kiertää ympäri Satakuntaa kertomassa maaseudun asukkaille sydäniskureista ja maallikkoelvytyksen tärkeydestä.

– Sydäniskuria voivat käyttää ihan kaikki, siihen ei tarvita mitään erillistä koulutusta ja laite neuvoo koko ajan mitä pitää tehdä. Tärkeintä on, että hätätilanteessa uskaltaa auttaa, Satakunnan Sydänpiirin sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal sanoo.

Maaseudulla välimatkat ovat pitkiä ja ammattiavun saapuminen paikalle voi kestää. Kellahdella on toinenkin defibrilaattori eli sydäniskuri, mutta se monen kilometrin päässä, eikä se ole saatavissa ympäri vuorokauden.

– Sydänpysähdystilanteessa muutaman minuutin viiveellä voi olla valtava vaikutus henkilön selviämiselle, Saari-Hannibal toteaa.

Kellahdella asuu aktiivinen ja lämminhenkinen kyläyhteisö

Kellahdella toimii paljon muitakin yhdistyksiä ja toimeliaita yrittäjiä. Viliina Välimäki ja Jonna Mäkivaara kuvailevat Kellahtea nuortuvaksi ja aktiiviseksi kyläksi, jossa on aitoa yhteisöllisyyttä. He ovat kumpikin paluumuuttajia.

– Tänne on muuttanut nyt paljon lapsiperheitä ja nuoria. Sellaisiakin, joilla ei ole aiempia kytköksiä tänne, Mäkivaara kertoo.

Käytännössä kaikki yli sadan asukkaan kylässä kuuluvat kyläyhdistykseen. Yhdistyksen puolesta viedään tervehdykset uusille asukkaille ja muistamiset esimerkiksi uusien perheenjäsenien syntyessä tai jonkun täyttäessä pyöreitä.

– Täällä välitetään toisista ja ollaan kiinnostuneita muista, Välimäki sanoo.

Kestävän kehityksen viikon tapahtuma 29.9. Kellahden koululla

Kestävän kehityksen viikon kunniaksi Kellahden kylätalolla järjestetään avoimet ovet ja ohjelmaa torstaina 29.9. klo 18-19.30.

Kellahden 4H-klubin johdolla lapset pääsevät askartelemaan keppikavereita metsäseikkailuille.

Maksuttomassa tuunaus- ja korjauspajassa opetellaan Marjo Lepistön opastuksella korjaamaan ja tekemään muutostöitä vaatteille ja tekstiileille. Odottaako lempivaatteesi korjaamista? Oletko jo pitkään suunnitellut tyynyliinoja vanhoista verhoista? Onko sinulla kiva kangas, ja kaipaat ideaa sen käyttöön? Tule mukaan aloittelijoillekin sopivaan pajaan ompelemaan yhdessä! Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan tuunaus- ja korjauspajaan. Voit ottaa oman ompelukoneen, jos sinulla on. Paikan päällä on käytettävissä myös muutamia Otsolan ompelukoneita. Omat materiaalit mukaan.

Tervetuloa kahvittelemaan ja tutustumaan Kellahden meininkiin. Lisätietoja illasta!

Kestävän kehityksen viikko 26.9.-2.10. nostaa esiin maaseudun kestävän kehityksen työtä

Kestävän kehityksen viikolla Leader Karhuseutu esittelee kanavissaan erilaisia erityisesti sosiaalista ja ekologista kestävyyttä lisääviä tekoja ja toimintaa. Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin varmistamista maapallon kantokyvyn rajoissa. Tarkoitus on, ettei meidän hyvinvointimme vähennä tulevien sukupolvien hyvinvointia. Kestävyys muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta kestävyydestä. Kestävämpi toiminta liitetään usein luopumiseen ja unohtuu, että se voi tarkoittaa myös yhteisöllisyyden kokemuksia, hyvää mieltä tai säästettyjä euroja.

Karhuseudun oman Energiaa elämään -hankkeen kautta autetaan Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan, Porin maaseutualueiden ja Luvian yhdistyksiä tekemään omassa toiminnassaan kestävän kehityksen työtä sekä oppimaan lisää kestävistä valinnoista.

Ota seurantaan #kestäväkarhuseutu ja seuraa Kestävän kehityksen viikolla Karhuseudun kanavia.

—

Juttu Kellahden kylästä julkaistu alun perin 7.9.2020. Juttua päivitetty syyskuussa 2022.