Kun yli 60 vapaaehtoistyön asiantuntijaa Itävallasta, Saksasta ja Kroatiasta saapui Ravakan vieraaksi, he pääsivät sukeltamaan suomalaisen talkooperinteen syvään päähän – seminaareista sokkoretkiin ja pelimannien säestämään illalliseen. Opintomatka avasi uusia näkökulmia vapaaehtoistyön tulevaisuuteen.
Tammikuun lopulla Ravakka sai kunnian isännöidä kansainvälistä opintomatkaa, joka kokosi yhteen kymmenen Leader-ryhmää neljästä eri maasta. Vierailu oli osa Vitalize Volunteer Work – Innokkaat vapaaehtoiset -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa yhdistysten osaamista vapaaehtoistyön kehittämisessä sekä etsiä keinoja keventää yhdistystoiminnan arkea. Samalla hankkeessa kokeillaan uusia tapoja houkutella mukaan uusia vapaaehtoisia.
Kaksipäiväinen opintomatka pureutui talkootyön ytimeen ja eritoten ongelmakenttään sen ympärillä: siihen, mikä saa ihmiset innostumaan yhteisöllisestä tekemisestä ja miten yhdistykset voivat vastata muuttuvan vapaaehtoistyön tarpeisiin. Tämä opintomatka oli hankkeen ensimmäinen, ja saimme vieraita yhteensä yli 60 Itävallasta, Saksasta ja Kroatiasta. Lisäksi mukana oli kymmenkunta suomalaista yhdistystoimijaa. Hankkeeseen kuuluu kolme opintomatkaa, joista seuraava on Kroatiassa syksyllä 2026 ja viimeinen Saksassa vuonna 2027.
Seminaaripäivä Wintterissä viritti teemaan
Ensimmäinen päivä vietettiin Monitoimijatalo Wintterissä, jonka Rauha-sali toimi seminaarin kotipesänä. Päivän ohjelmaan sisältyi verkostoitumista, tulevaisuustutkimuksen opettaja Hazel Salmisen luento, paneelikeskustelu eri maiden näkökulmista vapaaehtoistyöhön sekä ryhmätyö, jossa osallistujat ensin kartoittivat kohderyhmittäin vapaaehtoistyön haasteita ja sen jälkeen ratkoivat niitä ajatuksella, ettei mikään ole mahdotonta.
Seminaari tarjosi runsaasti konkreettisia oivalluksia ja kokemusten vaihtoa yli rajojen. Kahvitauoilla kuultiin toistuvasti huvittuneita huomioita siitä, miten suomalainen kahvi suorastaan vaatii maitoa ollakseen juotavaa. Päivän päätteeksi osallistujat jatkoivat keskusteluja Brasserie Golfin illallisella, jossa pääruoaksi sai valita karjalanpaistia tai kaalilaatikkoa maittavasta buffasta.
Mitä suomalainen talkootyö oikeasti on?
Toisena seminaaripäivänä osallistujat jaettiin neljään ryhmään sen mukaan, minkä tyyppistä vapaaehtoistyötä he pääasiassa tekevät. Jokaiselle ryhmälle oli suunniteltu omat, tarkkaan kohdennetut retkikohteet – aitoja esimerkkejä suomalaisesta talkootyöstä ja Leader-tuella toteutetuista projekteista. Retkelle lähtijät olivat sokkomatkalla: he tiesivät etukäteen vain sen, että retkillä 1 ja 4 olisi mahdollisuus uida ja saunoa. Muut yksityiskohdat paljastuivat vasta bussin ovien sulkeuduttua, mikä toi päivään mukavaa yllätyksellisyyttä.
Kansainväliset vieraat kiittelivät vuolaasti suomalaista vieraanvaraisuutta ja retkikohteiden monipuolisuutta. Moni kertoi saaneensa mukaansa uusia ideoita ja toimintamalleja, joita he aikovat soveltaa omilla alueillaan ja omissa yhdistyksissään. Retkipäivä osoitti konkreettisesti, kuinka rikas ja elinvoimainen suomalainen talkooperinne on.
Opintoretkipäivä huipentui illalliseen Pyhämaan nuorisoseurantalolla, jossa talkoovoimin oli valmistettu maittava ateria, joka nautittiin Laitilan pelimannien yhteislaulujen ja säestyksen siivittämänä. Kun vieraamme kuulivat, että lauantai-iltana Pyhämaan ja Pyhärannan välillä järjestettäisiin jäälyhdyin valaistu polku ja ulkoilutapahtuma, moni olisi halunnut siirtää lentojaan ja jäädä vielä hetkeksi viipymään. Suomi, suomalainen talkoohenki ja täydellinen talvisää teki vaikutuksen. Haikein mielin hyvästelimme vieraat – mutta onneksi jo syksyllä tapaamme jälleen.
