Suomen Kylät ry:n uusi valtakunnallinen nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa 23. maaliskuuta etäyhteyksin. Varsinais-Suomea jaostossa edustaa 26-vuotias Rauman kaupungin nuoriso-ohjaaja Nina Kuusisto-Huuskonen, joka asuu Uudessakaupungissa. Sen lisäksi, että hän on itsekin vielä nuori, hän tuntee hyvin maaseudulla asuvien nuorten ajatuksia työnsä puolesta.

–  Vastaan Raumalla nuorten osallisuusryhmistä ja luotsaan esimerkiksi lasten parlamenttia ja nuorisovaltuustoa. Tykkään tästä työstä hirveästi! Ja tätä kautta pystyn tuomaan tulevaisuusjaoston tietoon isommankin porukan ideoita ja mielipiteitä.

Nuorten tulevaisuusjaoston tulevaisuustyö korostuu nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne kertoo, että se onkin tärkeä osa kaikkien Suomen Kylät ry:n jaostojen toimintaa.

– Paikallisen kehittämisen jatkuvaksi uudistamiseksi ja nimenomaan nuorten osallisuuden vahvistamiseksi perustimme viidenneksi jaostoksemme nuorten tulevaisuusjaoston, hän kertoo.

Ninan lisäksi nuorten tulevaisuusjaostoon kuuluu 15 nuorta, joista nuorin on 16-vuotias ja vanhin 27-vuotias. Useimmilla on kylä- tai Leader-osaamisen lisäksi kokemusta niin järjestö- kuin asuinkuntansa  nuorisovaltuustotyöstä. Osa on mukana myös kuntapolitiikassa tai kuntavaaliehdokkaina.
Nina toimii Leader Ravakan nuorisotyöryhmässä ja hänellä on taustaa vaikuttamiseen muun muassa Uudenkaupungin nuorisovaltuustosta.

Ilokseen Kuusisto-Huuskonen on huomannut, että monet nuoret haluavat muuttaa nimenomaan maaseudulle, mutta ei heille riitä se, että on kiva talo keskellä kaunista maalaismaisemaa.

– Tarvitaan palveluita ja yhteisö, johon kuulua. Nuoret kaipaavat paljon verkostoitumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän kertoo.

Kuusisto-Huuskonen uskoo, että ratkaisu nuorten viihtyvyyteen maaseudulla on osallistaminen.

– Esimerkiksi kyläyhdistykset järjestävät paljon toimintaa ja tapahtumia, mutta aika monet niistä järjestetään ihan samalla tavalla kuin kymmenen edellistäkin vuotta. Usein maaseudun kylätapahtumissa huomioidaan lapset vaikka pomppulinnalla tai poniajelulla, mutta 13–17-vuotiaiden ohjelmaa ei juurikaan ole. Heille voisi järjestää vaikka kyselyn siitä, millaista ohjelmaa kaivataan. Ei kaikille tarvitse olla kaikkea, mutta olisi edes jokaiselle jotain, hän toivoo.

Julkinen liikenne ja hyvät etäyhteydet ovat maaseudulla asumisen kulmakiviä. Nykyisin maaseudun nuoret voivat saada ajokortin poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana ja moni toivoisi ikärajan tiputusta vielä 16 ikävuoteen. Samoin kuntavaalien äänestysikärajan laskua 16 vuoteen ollaan ehdotettu jo useammassakin yhteydessä.

Nina Kuusisto-Huuskonen on asunut Uudessakaupungissa lähes koko elämänsä – poikkeuksena opiskeluaika Ilmajoella ja au pair -vuosi New Yorkin kupeessa.

– New Yorkin jälkeen opin arvostamaan luontoa ja merta. Aikaisemmin kävin metsässä lähinnä koulun liikuntatunneilla pakosta, mutta nykyään retkeilen mielelläni paljon. Uudet luontokohteet ja niiden kehittäminen kiinnostavat erityisesti ja usein huomaan metsässä jo suunnittelevani, että tähän sopisi laavu ja tuonne pitäisi saada polku.

Lisäksi häntä kiinnostaa kansainvälisyys.

– On aina mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen, miten vaikka naapurimaissa nuoret jonkin asian kokevat ja mitä voisimme toinen toisiltamme oppia, Kuusisto-Huuskonen toteaa.

Ensimmäisessä tulevaisuusjaostossa hänet valittiin Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaryhmään, jossa on pääpainona tällä hetkellä lokakuisen Maaseutuparlamentin suunnittelu.

– Tykkään tapahtumien suunnittelusta ja järjestämisestä, joten tämä on minulle mieluisa tehtävä!

Puheenjohtajaksi valittiin liikunnanohjaaja Karoliina Ahtiainen Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajaksi tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori Eevasisko Mehtätalo Oulusta.

– Suomen Kylät tulee saamaan roimasti uusia näkemyksiä, innovatiivisuutta ja tukea kehitysaskeliin näiden uusien jaostolaistemme avulla, intoilee myös kokoukseen osallistunut Rinne.

Jaostosta odotetaan valmistelevan ja tekevän Suomen Kylät ry:n hallitukselle ajantasaisia ehdotuksia liittyen paikalliseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen erityisesti nuorten näkökulmasta. Jaoston toimikausi on kolme vuotta.