Eurajoki siirtyy Leader Pyhäjärviseudun alueeseen seuraavalla ohjelmakaudella

Eurajoen kunta vaihtaa Leader-aluettaan tulevalla EU-ohjelmakaudella. Nykyisin osittain Leader Ravakan ja osittain Leader Karhuseudun alueisiin kuuluva Eurajoki liittyy seuraavan ohjelmakauden alusta Leader Pyhäjärviseudun alueeseen. Käytännössä siirtymä tapahtuu kahden vuoden kuluttua.

Leader-ryhmät ovat paikallisia kehittämisyhdistyksiä, jotka toimivat seitsemän vuoden EU-ohjelmakausien mukaan. Nykyinen ohjelmakausi 2014–2020 on päättymässä ja uusia alueellisia kehittämisstrategioita laaditaan parhaillaan seuraavalle ohjelmakaudelle. Uusi ohjelmakausi pääsee tämän hetken arvion mukaan alkamaan kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen.

Siirtymäkaudella toimitaan vielä vanhojen sääntöjen mukaan, mutta Leader-ryhmien käyttöön tulee uutta rahoitusta, jota ne voivat jakaa alueidensa yrityksille ja yhteisöille hankkeisiin. Siirtymäkauden ajan eli vuodet 2021–22 yhdistykset ja yritykset voivat kuitenkin vanhaan malliin hakea rahoitusta Leader Ravakalta ja Leader Karhuseudulta. Leader-tukien haku on jatkuva.

satakunnan leader-ryhmät karttaEurajoen ja Luvian kunnat yhdistyivät vuonna 2017 kesken meneillään olevan ohjelmakauden, ja tämän takia Eurajoki ja Luvia kuuluvat tällä hetkellä eri Leader-ryhmien toiminta-alueisiin. Eurajoella nähtiin kuitenkin, että jatkossa olisi kunnan kannalta tarkoituksenmukaista, että kunnan alueella olisi yksi Leader-ryhmä. Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi 22.9.2020 kunnanjohtajan esityksen jatkaa siirtymäkauden ajan nykyisten Leader-ryhmien kanssa ja siirtyä Pyhäjärviseudun toiminta-alueeseen uuden kauden alusta.

– Haluan korostaa, että yhteistyö sekä Ravakan että Karhuseudun kanssa on sujunut erinomaisesti. Tämä tilanne tiedostettiin heti kuntaliitoksen yhteydessä, ja silloin päätettiin, että katsotaan tämä ohjelmakausi loppuun ja tehdään sitten ratkaisuja, Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo.

Eurajoen kunta on käynyt kevään ja kesän aikana neuvotteluja kolmen Leader-ryhmän kanssa. Kiinnostusta Eurajokea kohtaan osoitti neuvotteluvaiheessa Ravakan ja Karhuseudun lisäksi Leader Pyhäjärviseutu, sillä se halusi kasvattaa aluettaan.

– Tätä keskustelua on käyty koko ajan avoimesti yhdessä kaikkien Leader-ryhmien ja ministeriön kanssa. Pyhäjärviseutu valikoitui, koska näimme, että tästä syntyisi luonteva alue. Eura ja Säkylä ovat samankokoisia kuntia Eurajoen kanssa ja siten niiden lähtökohdat ovat samanlaisia, Lakaniemi kertoo.

Leader-ryhmien toimintaa ohjaa Suomessa maa- ja metsätalousministeriö, joka asetti kriteereiksi ensi ohjelmakaudelle, että Leader-ryhmän toiminta-alueella on oltava vähintään kaksi kuntaa ja 20 000 asukasta. Leader Pyhäjärviseutu toimii tällä hetkellä Euran ja Säkylän kuntien alueella. Näiden kahden kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä ei kuitenkaan yllä aivan vaadittuun asukasmäärään. Pyhäjärviseutu kävi yhdistymisneuvotteluja useaan suuntaan naapuriryhmien kanssa, mutta kaikkien yhteiseksi eduksi nähtiin, että Leader Pyhäjärviseutu säilyisi itsenäisenä.

– Jos olisimme yhdistyneet Ravakan tai Karhuseudun kanssa, alueen väkiluku olisi noussut jo 90 000 paikkeille. Pienemmät alueet takaavat, että toiminta pysyy mahdollisimman paikallisena. Nyt meidät on koettu helposti lähestyttäväksi ja tunnemme hyvin alueidemme toimijat, Leader Pyhäjärviseudun toiminnanjohtaja Elina Haavisto sanoo.

Leader Pyhäjärviseutu aikoo perustaa uuden kauden alkuun mennessä Eurajoelle toimipisteen.

 

Mitä on Leader?

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Koko Suomi on jaettu 54 Leader-ryhmän kesken, jotka myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.

Leader-ryhmät toimivat kehittämisstrategian pohjalta, jonka ne laativat yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Strategia ohjaa ryhmän hallituksen toimintaa, kun se tekee päätökset rahoitettavista hankkeista. Hallitus valitaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti siten, että kolmasosa jäsenistä edustaa paikallista julkista hallintoa, toinen kolmannes paikallisia yhdistyksiä sekä yrityksiä ja loput kolmasosa alueen asukkaita.
Leader-rahoituksesta tulee 42% EU:n maaseuturahastosta, 38% valtiolta ja 20% kunnilta.