Luontoillassa pohdittiin vesiensuojelua ja uusien vapaaehtoisten innostamista
Rauman Latumajalla järjestetyssä luontoillassa jatkettiin vesiteemojen parissa. Illan asiantuntijavieraana oli Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen Pasi Salmi, joka kertoi paikallisen vesiensuojelun historiasta ja nykytilasta. Lisäksi Leader Ravakan Innokkaat vapaaehtoiset-hankkeen hankekoordinaattori Tiina Hero johdatti osallistujat pohtimaan, miten uusia ihmisiä saataisiin mukaan yhdistystoimintaan ympäristötekojen kautta.
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen Pasi Salmi on pitkän linjan vesiensuojelun asiantuntija. Hän kertoi, että varsinainen vesiensuojelutoiminta alkoi 1960-luvulla, kun vesistöjen ympäristöarvot alettiin tunnistaa entistä paremmin. Siihen asti vedet olivat joko resursseja tai jonkinlaisia esteitä ihmistoiminnalle. Tarve vesiensuojelulle on kuitenkin pysynyt samana tähän päivään asti. Ihmiset haluavat virkistäytyä vesien äärellä, uida, kalastaa ja veneillä turvallisesti. Huoli vesistöjen tilasta ja ajatus siitä, että tilanteelle pitäisi tehdä jotakin, motivoi yhä monia toimimaan puhtaampien vesien puolesta.
Vesiensuojelu on laaja kokonaisuus, jossa tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat vesistön ominaisuuksien, nykytilan ja paikallisten tarpeiden mukaan. Salmen mukaan paikallinen suojelutyö alueella on vahvaa ja illan aikana kuultiin lukuisia esimerkkejä eri yhdistysten tekemästä työstä. Paikallista vesiensuojelutyötä kuitenkin haastaa selkeiden järjestörakenteiden puute. Siksi paikalliselle neuvonnalle ja asiantuntija-avulle on jatkuvasti tarvetta.
Leader Ravakan Innokkaat vapaaehtoiset-hankkeen hankekoordinaattori Tiina Hero johdatti osallistujat pohtimaan, voisiko ympäristöön liittyvä toiminta houkutella uusia ihmisiä mukaan yhdistysten toimintaan. Luonto- ja ympäristöyhdistyksissä tämä näkökulma on usein luontevasti mukana, mutta myös esimerkiksi kyläyhdistykset voisivat löytää ympäristöteoista uuden tavan tavoittaa ihmisiä.
Erityisen tärkeänä kohderyhmänä nähtiin ruuhkavuosia elävät perheet, joille voi olla haastavaa löytää aikaa perinteiselle yhdistystoiminnalle. Yhteiset luontotalkoot, polkukävelyt tai muut matalan kynnyksen tapahtumat voisivat tarjota mielekästä tekemistä kaikenikäisille. Kun toiminta yhdistää ulkoilun, luonnossa liikkumisen ja yhteisen tekemisen, osallistumisen kynnys voi madaltua myös kiireisissä elämäntilanteissa.
Luontoillassa saatiin jälleen uusia ajatuksia yhdistystoiminnan kehittämiseen. Keskustelussa nousi esiin erilaisten ympäristö- ja vesistösalkkujen hyödyntäminen esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja rippileireillä. Niiden avulla lapset ja nuoret pääsevät tutkimaan luontoa käytännössä ja oppimaan oman lähiympäristönsä vesistöistä. Salmi kertoi, että salkkujen sisältö voidaan suunnitella kohdekohtaisesti. Näin tutkimisen kohteena on juuri se lähivesistö, joka on lapsille ja nuorille tuttu ja tärkeä. Omakohtaiset kokemukset voivat parhaimmillaan innostaa myös uusia vesiensuojelijoita. Samalla voidaan jakaa eteenpäin niitä luontokokemuksia, joita yhdistysten omat aktiivit ovat itse saaneet. Yhteinen tekeminen luonnon hyväksi voisi olla juuri se, joka innostaa uuden ihmisen mukaan toimintaan.
Luontoiltoja järjestetään vielä ensi viikolla. Keskiviikkona 21.10. Laitilassa Walon talolla kello 17:30 alkaen, perehdytään syötävään metsäpuutarhaan ja monivuotisiin hyötykasveihin omavaraisuuden tukena. Aiheesta tulee kertomaan Pähkinämiehenä tunnettu Joel Rosenberg.
Torstaina 22.10. Mietoisten maamiesseurantalolla kello 17:30 alkaen Katri Eriksson ProAgria Länsi-Suomesta ja Maa- ja kotitalousnaisista (MKN) johdattelee luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, vieraslajeihin ja perinnebiotooppeihin.
Ilmoittaudu tilaisuuksiin täältä!
Lisätiedot:
Anni Lehto
Hankekoordinaattori, Ympäristöneuvonta-hanke anni.lehto@ravakka.fi
+358 44 792 9024
Tilaisuudet ovat osa Ympäristöneuvonta-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea, neuvoa ja aktivoida paikallisia toimijoita vesistöjen ja ranta-alueiden kunnostuksessa sekä erilaisten ympäristötoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Neuvonta on suunnattu yhdistyksille, kunnille ja muille yhteisöille, mutta apua voi kysyä kuka tahansa.


